Läsnäolo on ihmisen luonnollinen olotila. Olemme vain vieraantuneet siitä. Ympäristömme pommittaa meitä informaatiotulvalla, melu- ja valosaasteella (puhumattakaan ilmansaasteista ja muista myrkyistä), jos jonkinlaisilla vaatimuksilla ja houkutuksilla. Ja tahti vain kiihtyy, oravanpyörä pyörii. Samalla kiihtyy pahoinvointi.
Mutta jokaisella on mahdollisuus koska tahansa - tässä ja nyt - hypätä pois tuosta pyörästä, valita rauha ja rakkaus. Riitää että päästää irti, antaa olla, on läsnä tälle hetkelle ja hyväksyy sen.
Tuomalla tietoisuuteen mielen ehdollistumat - vanhat kaavat, joita vain toistamme päivästä toiseen tajuamatta miten turhia tai haitallisia ne ovat - ja huomaamalla ja hyväksymällä negatiiviset tunteet pääsemme irti tuosta kärsimyspyörästä. Kuorimalla kerros kerrokselta mielestämme pois turhaa ja haitallista jäljelle jää vain puhdas tietoisuus, läsnäolo. Emme enää arvostele ja luokittele. Sisältämme löytyy puhdasta rakkautta niin itseämme kuin kaikkea olemassa olevaa kohtaan. Olemme yhtä paratiisin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti