Eräänä päivänä eräs mies kulki erään talon ohi ja ihmetteli miksi kuistilla kiikkuvan vanhan pariskunnan koira ulisi lattialla maatessaan. Se valitti ikään kuin sillä olisi ollut kipuja.
Seuraavana päivänä mies kulki taas talon ohi. Vanha pariskunta kiikkui jälleen kuistilla valittava koira seuranaan. Mies ajatteli, että mikäli koira vielä seuraavanakin päivänä kuulostaa yhtä tuskaiselta, hän ottaa asian puheeksi.
Kolmantena päivänä miestä vastassa oli sama näkymä kuistilla: vanha nainen istumassa kiikkutuolissa, mies lukemassa hänen vieressään ja koira makaamassa heidän välissään lattialla valittaen säälittävästi. Mies päätti toimia.
"Anteeksi rouva" hän huusi vanhalle naiselle, "mikä koiraa vaivaa?"
"Koiraa vai?" nainen sanoi. "Se makaa naulan päällä."
Vastuksesta hämmentyneenä mies kysyi: "Jos se makaa naulan päällä ja kärsii kivusta, miksei se vain siirry pois? Vanha nainen hymyili. "Ystävä hyvä, naula tekee sen verran kipeää, että koira valittaa, mutta ei niin kipeää, että se viitsisi nousta."
Makaatko sinä naulan päällä? Usein valitamme työpaikan paineita tai ilmapiiriä, puolison tai anopin epätoivottavaa käytöstä, kipuja, särkyjä, kiirettä, väsymystä, mitä milloinkin. Syytämme olostamme ympäristöä, mutta pieni tutkiskelu peilin edessä olisi paljon hyödyllisempää.
Lopulta kuitenkaan naulan päältä siirtymisen ei tarvitse olla iso ponnistus. Tai vaikka olisikin, eikö se kannata? Uuteen työpaikkaan vaihtaminen voi parantaa oloa kummasti tai vanhan työpaikan puutteita voi pyytää korjattavaksi. Määräilevälle anopille voi lakata olemasta mieliksi. Tyhjistä, turhaan energiaa kuluttavista ihmissuhteista voi päästää irti. Pahasta olosta voi päästää irti. Kaikki on kiinni itsestä. Oma kalenterisi on sinun käsissäsi. Viha ja vastentahtoinen suorittaminen näännyttää vain sinua itseäsi. Elämää ei kannata kuluttaa naulan päällä ulisemiseen, elämä on tarkoitettu nautittavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti