On niin helppo langeta ansaan jonka jo tietää. Olen Olemisen ehdoton kannattaja, ja silti huomaan määritelleeni itseäni aivan liikaa sen perusteella mitä teen. Mutta elämä onneksi opettaa. Kun tekee liikaa, huomaa että mikään ei riitä, ja on palattava Olemaan huomatakseen että kaikki on niin kuin kuuluukin :) Kaiken tekemisen keskellä blogikin oli jäänyt päivittämättä, joten oikein sydämellistä pääsiäistä, vappua ja äitienpäivää kaikille ketkä sellaista jollain tasolla viettivät :)
Olen kaikenlaisesta karsimisesta jo aiemminkin kirjoitellut. Tekemisen karsimisen lisäksi olen jo jonkin aikaa viettänyt kevyttä digi detoxia. Katson entistäkin vähemmän tv:tä - vain sen mitä oikeasti haluan, eli ohjelmatarjonnan huomioiden en juuri mitään (Suomen euroviisuesityksenkin katsoin myöhemmin Yle Areenalta kun en jaksanut valvoa). Facebookia käytän melkeinpä vain työasioissa ja siihenkin entistä vähemmän. Annan puhelimen olla paikallaan hyllyssä enkä tarkistele jokaisen poissaoloni jälkeen onko joku yrittänyt minua tavoittaa, en myöskään kyttää sähköpostia tai muita viestimiä. Sen sijaan nautin Olemisesta, kukkaan puhkeavasta luonnosta, töistäni tai niiden vähyydestä, elämän virtauksesta. Kunnes elämä taas tarjoaa jonkin oppiläksyn, huomaan maayhteyden olevan hukassa ja alan jälleen opetella Olemiseen palaamista elämän tarjoillessa kulloisenkin päivän opetuksiaan :)
Digiähkyn lisäksi olen myös karsinut ruokavaliotani, entistäkin rouheampaan suuntaan. Nyt ovat saaneet loputkin viljat jäädä ja niiden lisäksi maitotuotteet. Jos jokin ei keholleni sovi, niin ennemmin opettelen elämään ilman sitä kuin hakkaan päätäni seinään ja elän "jos ihan vähän vain" -linjalla. "Ihan vähän vain" sopii sellaisiin ruokiin, joita voin syödä mutta joita ei tule syödä suuria määriä ;)
Kävin eilen ystäväni kanssa kahvilassa ja kahvilan kassa ihmetteli enkö aio syödä mitään (otin vain kupin teetä ja smoothien, eli en mitään purtavaa ruokaa). Ystävällisesti kerroin, että kun ei syö viljatuotteita niin ei tarvitse yleensä kahvilassa syödä mitään, olen tankannut kotona :) Avauduinpa samalla puheliaalle kahvilahenkilölle, että en muuten käytä maitotuotteitakaan. Sain kuulla että vaikeaa on, eihän sitten voi syödä muuta kuin lihaa ja kasviksia. Niin, no tuo on ehkä osittain totta mikäli haluaa elää vain valmiilla jonkun toisen tekemillä ruoilla. Mutta viljattomalla ja maidottomalla ruokavaliollakin saa leivotuksi esimerkiksi herkullista suklaakakkua, terveellisiä mantelileipiä joita voi maustaa haluamallaan tavalla (viime aikoina olen suosinut runsasta nokkoslisää taikinassa), voipa pyöräyttää jäätelökoneessa (tai ilman) herkulliset jäätelötkin esimerkiksi kookosmaidosta. Elämä on rajoittunutta vain jos sen haluaa niin nähdä. Itselleni tämä ruokavalionmuutos on avannut oven terveellisten herkkujen maailmaan. Tokihan olin ennestäänkin (hyvin) tumman (luomu)suklaan ja raakasuklaan ystävä, eikä meillä enää aikoihin ole valkoista sokeria kaapista löytynyt edes vieraiden kahvikuppiin, saatika valkoisia jauhoja leivonnaisiin, mutta olen tässä matkan varrella todennut että tekemäni laskiaispullat ja vappumunkit ovat tänä vuonna saaneet tavisversioita enemmän suosionosoituksia perheeltä, joten ei tämä ihan pieleen ole voinut mennä ;) Opeteltavaa riittää, ja siksipä olen kaivellut käyttööni ja muokattavaksi kaikkia ihania reseptejä, joista pieneksi vinkiksi tänä vuonna ilmestynyt kirja Raakaa ja makeaa (Karita Tykkä). Nam nam, ei tunnu siltä että olisi mitään oleellista karsinut, päinvastoin. On vain muistettava: kun luopuu jostakin, niin uutta ja parempaa tulee aina tilalle <3 Voikaa hyvin <3
P.S. Jos joku ystävällisesti voi minulle kertoa miten manteli-/pähkinäjogurtin saa onnistumaan, niin kiitos, otan mielelläni vihjeet vastaan (epäilen onko tämä ehkä välinelaji..).