Priorisointi ei ole koskaan ollut vahvimpia puoliani. Heräsin taas tänään siihen, että yritän tehdä kaikkea samaan aikaan. Ja olenko silloin läsnä missään mitä teen? Niinpä...
Kevät on täällä, nyt sen varmaan myöntävät jo kaikki :-) Liian kovalla vauhdilla eteenpäin pyrkiessä jää helposti huomaamatta lumen alta esiin tuleva ruoho ja maa, kuulematta kaunis keväinen linnunlaulu ja ihailematta hohtava keväthanki. Tosin täytyy olla todella muissa maailmoissa jotta niitä ei huomaa. Ihana kevät!
Minulla on onneksi oma personal trainerini, joka vie minut päivittäin ulkoilemaan ja passittaa vähintäänkin seisomaan lumikinosten viereen kun hän heiluu pienen sinisen lumilapionsa kanssa - pakottaa pysähtymään :-) Koetan ottaa häneltä oppia hetkessä elämisestä - ja löytää sadalleyhdelle legoleikkien varjoon jäävälle tekemättömälle työlle toisia hetkiä, jolloin voin keskittyä tehokkaasti niiden tekemiseen. Ehkä ne legoleikit kuitenkin ovat nyt oikeasti tärkeämpiä ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti