Jokaisen kivun ja sairauden taustalla on enemmän tai vähemmän jokin fyysiseen kehoon asettunut tunne. Stressin vaikutukset kehon terveyteen ovat jo tuttuja asioita, mutta myös vanhat käsittelemättömät asiat voivat sairastuttaa. Puhutaan mm. tunnelukoista. Nämä ovat usein tiedostamattomia. Suurin osa ihmisistä kantaa sydämellään jotakin, vaikka ei sitä tietäisi tai muistaisi.
Paraneminen on aina prosessi. Prosessin saa yksinkertaisimmillaan alulle tutkiskelemalla omia ajatuksiaan, tunteitaan, käyttäytymistapojaan, uskomuksiaan. Ken on asiasta kiinnostunut, voisin suositella hyvää työkalua oman tilanteen puntaroimiseen: Paranemisen avaimet -testi. Testi sopii kaikille hyvinvoinnistaan kiinnostuneille, sinun ei tarvitse olla sairas vastataksesi siihen.
Varaa aikaa ja malttia testin tekemiseen, vastaa kysymyksiin rehellisesti, ja valitse ensimmäinen mieleesi tullut vaihtoehto jos emmit kahden vastauksen välillä (intuitio on oikeassa :) ). Varaa myös riittävästi aikaa tulosten huolelliseen läpikäymiseen. On tärkeää miettiä mitä tämä tarkoittaa minun kohdallani.
Nautinnollisia itsetutkiskeluhetkiä!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsetutkiskelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsetutkiskelu. Näytä kaikki tekstit
maanantai 28. tammikuuta 2013
torstai 10. tammikuuta 2013
Uuden vuoden koordinaatit
Oikein hyvää alkanutta vuotta 2013! Uuteen vuoteen on hyvä suunnata uusin ajatuksin ja energioin. Itse olen viime aikoina saanut melkolailla keskustella peilikuvani kanssa ja löytää erinäisiäkin asioita, joita voisin tänä vuonna tehdä ja ajatella toisin. Kiitos siitä, vaikkakaan erityisen mukavaa tämä kaikki ei aina ole ollut ;-)
Mutta jotain vanhaakin: Jatkan vuodenvaihteen yli Paulo Coelhoa jälleen lainaten. Tämä kuvaa niin hyvin omaakin tilannettani, että haluan tämän nyt jakaa. Samalla ymmärtänet, miksi blogikirjoituksia ei ole viime aikoina kovin ahkeraan syntynyt.
Annetaan elämän virran kuljettaa meidät pelottomina uuteen vuoteen ja uuteen aikaan! Jos joskus uuvuttaa, muistetaan pyytää apua ja myös ottaa sitä vastaan! Koskaan emme ole yksin <3
Mutta jotain vanhaakin: Jatkan vuodenvaihteen yli Paulo Coelhoa jälleen lainaten. Tämä kuvaa niin hyvin omaakin tilannettani, että haluan tämän nyt jakaa. Samalla ymmärtänet, miksi blogikirjoituksia ei ole viime aikoina kovin ahkeraan syntynyt.
"Kohtaan matkalla merivirtoja, tuulia ja myrskyjä, mutta jatkan uupuneena soutamista, vaikka tiedän ajautuneeni jo pois reitiltä, eikä tavoittelemaani saarta näy enää horisontissa. Paluuta ei kuitenkaan ole, vaan minun on jatkettava keinolla millä hyvänsä, tai jään muuten tuuliajolle keskelle merta."
Paulo Coelho: Zahir
Annetaan elämän virran kuljettaa meidät pelottomina uuteen vuoteen ja uuteen aikaan! Jos joskus uuvuttaa, muistetaan pyytää apua ja myös ottaa sitä vastaan! Koskaan emme ole yksin <3
tiistai 23. lokakuuta 2012
Tervetullut flunssa?
Liikekannalla ollut flunssavirus piipahti meilläkin ja vei ääneni tyystin. En ole kolmeen päivään pystynyt puhumaan. Tämä on minulle ihan uusi kokemus, ellei lasketa 21 vuoden takaista nielurisaleikkauksen jälkeistä olotilaa - silloin ei ehkä puhumisen tarve ollut niin suuri, kun ei esimerkiksi ollut lapsia, joita pitäisi komentaa ja ohjeistaa...Ei myöskään tarvinnut käydä kaupassa tai hoitaa muitakaan juoksevia asioita, saatika vastata kännykkään, joita ei silloin liiemmin ollut, ei ainakaan meilläpäin. (Mutta nyt sentään voi lähettää tutulle soittajalle viestin perään, että en pysty puhumaan :D)
En ole yleensäkään jatkuvasti äänessä - meidän perheessä sen homman hoitavat ne minua huomattavasti lyhyemmät henkilöt - mutta ellei saa sanottua oikein mitään niin kyllä se tekee olon hivenen hankalaksi! En esimerkiksi pysty komentamaan paikkoja hajottavaa uhmaikäistä (kuiskaus ei ole erityisen vakavasti otettava komento) tai huutamaan yläkerrassa remuaville lapsille, että nyt ulos energiaa purkamaan (onneksi tottelevat vellikellon kutsuääntä, loisto-ostos! ;D) Mutta tässä kolmen päivän aikana olen ehtinyt monen monta kertaa miettiä, että mitä kaikkea oikeastaan on tarpeellista sanoa ääneen. Onko tarpeen koko ajan ohjeistaa perheenjäseniä, vai voisinko parin päivän ajan sallia hieman vapaamman meiningin? Voisinko luottaa muihin enemmän ja hieman vähentää omalle vastuulle ottamista? Kyseessä on oman hallitsemisen ja vastuunottamisen tarpeiden tutkiskelu. Erittäin tervehdyttävää! :-) Melkeinpä pitäisi toivoa, että kerran-pari vuodessa tulisi flunssa ja veisi äänen :D
Kun ääntä ei lähde eivätkä voimatkaan ole ihan kohdillaan, voin loistavasti keskittyä esimerkiksi hyvän kirjan lukemiseen ja kaikessa rauhassa hiljentymiseen. Asiakkaita en voi ottaa vastaan, mutta voin hyvin tehdä kaukoenergiahoitoja (asiasta kiinnostuneille vinkiksi, että kannattaa seurata Hyvinvointisataman Facebook-sivua, tulen lähiaikoina ilmoittamaan siellä mm. maksuttomista ryhmäkaukohoidoista). Voin harjoitella uusia hoitomuotoja (ehkä myöhemmin tulossa palveluihin). Voin tehdä kaikkea sellaista, johon yleensä "ei ole aikaa".
Flunssahan ei ole ollenkaan paha asia :-)
En ole yleensäkään jatkuvasti äänessä - meidän perheessä sen homman hoitavat ne minua huomattavasti lyhyemmät henkilöt - mutta ellei saa sanottua oikein mitään niin kyllä se tekee olon hivenen hankalaksi! En esimerkiksi pysty komentamaan paikkoja hajottavaa uhmaikäistä (kuiskaus ei ole erityisen vakavasti otettava komento) tai huutamaan yläkerrassa remuaville lapsille, että nyt ulos energiaa purkamaan (onneksi tottelevat vellikellon kutsuääntä, loisto-ostos! ;D) Mutta tässä kolmen päivän aikana olen ehtinyt monen monta kertaa miettiä, että mitä kaikkea oikeastaan on tarpeellista sanoa ääneen. Onko tarpeen koko ajan ohjeistaa perheenjäseniä, vai voisinko parin päivän ajan sallia hieman vapaamman meiningin? Voisinko luottaa muihin enemmän ja hieman vähentää omalle vastuulle ottamista? Kyseessä on oman hallitsemisen ja vastuunottamisen tarpeiden tutkiskelu. Erittäin tervehdyttävää! :-) Melkeinpä pitäisi toivoa, että kerran-pari vuodessa tulisi flunssa ja veisi äänen :D
Kun ääntä ei lähde eivätkä voimatkaan ole ihan kohdillaan, voin loistavasti keskittyä esimerkiksi hyvän kirjan lukemiseen ja kaikessa rauhassa hiljentymiseen. Asiakkaita en voi ottaa vastaan, mutta voin hyvin tehdä kaukoenergiahoitoja (asiasta kiinnostuneille vinkiksi, että kannattaa seurata Hyvinvointisataman Facebook-sivua, tulen lähiaikoina ilmoittamaan siellä mm. maksuttomista ryhmäkaukohoidoista). Voin harjoitella uusia hoitomuotoja (ehkä myöhemmin tulossa palveluihin). Voin tehdä kaikkea sellaista, johon yleensä "ei ole aikaa".
Flunssahan ei ole ollenkaan paha asia :-)
Image courtesy of dan/ FreeDigitalPhotos.net
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

